YLEISTIETOA RAAKARUOKINNASTA

Barf-ruokinta tarkoittaa raakaruokintaa ja sen tarkoituksena on ruokkia koiraa koiraeläinten luontaisen ravinnon mukaisesti. Lyhenne Barf tulee sanoista Bones And Raw Food (luut ja raaka ruoka) tai Biologically Appropriate Raw Food (biologisesti oikeaoppista raakaruokaa). Olennaisimpana osana ravinnossa ovat raa'at lihaisat luut. Lisänä ruokavaliossa käytetään lihaa, sisäelimiä, kalaa, kananmunia ja kasvis/hedelmäsosetta. Suoranaisia sääntöjä "barffaukseen" ei ole, niinpä jokainen kehittääkin itselleen ja koiralleen sopivimman ja parhaan tavan. Monet ovat löytäneet barffauksesta avun koiransa vatsaoireisiin, allergioihin, korvaongelmiin ja muihin vikoihin- jopa käytöshäiriöihin.

Australialainen eläinlääkäri Ian Billinghurst on tuonut ruokintamuodon suuren yleisön tietoon kirjoittamalla opastavia teoksia ja keskustelemalla siitä julkisesti. Näiden oppaiden ja monien muiden opasteiden avulla onkin helppo päästä alkuun ruokinnassa.
Koira on alun perin sekasyöjä, hyvin lähellä lihansyöjää. Käytännössä koiran ravinnoksi on kelvannut mikä tahansa, aina ulosteisiin ja raatoihin asti. Lihansyöjäksi koiraa ei voi luokitella sen tarvitsemien muidenkin ruoka-aineiden takia.

Luonnollinen ruokavalio vahvistaa immuunijärjestelmää antaen suojaa tartuntataudeilta ja muilta terveyteen liittyviltä ongelmilta. Ruoan kypsentäminen vie ruoasta tärkeitä vitamiineja sekä välttämättömiä entsyymejä ja bakteereja, joiden tehtävä on pitää suolisto kunnossa. Koiran suoliston lyhyydestä johtuen ruoan täytyy olla helposti ja hitaasti sulavaa. Silloin kaikki ravintoaineet imeytyvät kunnolla. Koiran elimistö myös kertoo sen, että sitä ei ole alunperin tarkoitettu kasvisperäisen ruoan syöjäksi. Koiran lihansyöjämäiset kulmahampaat on tarkoitettu saaliiseen tarttumiseen ja repimiseen ja terävät takahampaat lihojen ja luiden pureskeluun. Koiran sylki ei itse tuota ruoan hajoittamiseen tarvittavia ruoansulatusentsyymejä, vaan se saa ne syömänsä lihan mukana.

"Oikeaoppinen" Barf- ruokavalio koostuu lihaisista raaoista luista joiden osuus ruokavaliossa on 60-70 % ja loppuosa lihasta, sisäelimistä, kalasta sekä kasvissoseesta. Eri ruoka-aineet tarjoillaan eri aterioilla, jotta ruoansulatus käyttää kaikki ainesosat mahdollisimman hyvin. Suomeksi sanottuna: lihaisat luut erikseen, liha erikseen ja kasvissoseet erikseen. Kaikkia ravintoaineita ei ole tarvis saada päivittäin kunhan koira saa kaiken tarvitsemansa viikon-kuukauden sisällä. Ruokamäärät ovat yksilöllisiä ja parhaat määrät löytääkin ainoastaan kokeilemalla. Sopivan määrän ruokaa tietää antaneensa kun koira ei liho eikä laihdu.
Luita ei saa missään tapauksessa kypsentää, koska silloin niiden rakenne muuttuu vaarallisen säröileviksi. Luita joita pääosin käytetään ovat broilerin siivet, naudan rustot, häränhännät ja sian luut. Kaikkiin näihin koira on hyvä totuttaa; esimerkiksi sian luut sulavat huonoiten, joten niiden kanssa kärsivällinen totuttaminen on hyväksi. Luun syönti on monella tapaa hyödyllistä koiralle; se ehkäisee hammaskiveä ja puhdistaa hampaita, sekä rauhoittaa koiraa. Luista parhaiten sulavia ovat broilerin siivet, joissa lihan ja luun suhde on paras mahdollinen, puolet ja puolet. Ne ovatkin helpoimpia harjoittaa koiraa barffin aloituksessa.

Luista koira saa tarvittavat kalsiumin ja fosforin, joten näitä ei tarvitse erikseen antaa. Muitakaan keinotekoisia mineraalilisiä ei tarvitse antaa.

Sisäelimistä koira saa entsyymejä, B-vitamiinin lihasta, kalasta ja kananmunista, jotka voi antaa kuorineen. Kuoret ovat paras mahdollinen luonnonmukainen kalsiumin lähde. B-vitamiineja tarvitaan veren muodostuksessa, rasvojen aineenvaihdunnassa sekä solun kemiallisissa toiminnoissa.
Liha-ateriana on hyvä silloin tällöin (esim. kerran viikossa taikka pieninä määrinä useammin) antaa maksaa, josta koira saa A-vitamiinia. Iho, luusto, limakalvot ja silmät pysyvät kunnossa, jos A-vitamiinisuhde on oikea.

D-vitamiinia ja hyödyllisiä omega3-rasvahappoja koira saa kalasta ja kesäisin ihon kautta auringon valosta. Kalkki ja fosfaatti imeytyvät luustoon D-vitamiinin ansiosta, myös kilpirauhasen toiminta pysyy normaalina.

E-vitamiinin koira saa sekä kananmunan keltuaisista että erilaisista kasvisöljyistä kuten vehnänalkioöljystä. E-vitamiinin tärkeimpiä tehtäviä ovat muiden vitamiinien ja rasvojen suojelu hapettumiselta. Se myös vaikuttaa positiivisesti hedelmällisyyteen ja ehkäisee syövältä.

C-vitamiini on tärkeä, koska se lieventää stressin, ympäristösaasteiden ja lisäaineiden vaikutusta. Sitä saadaan ruokavalioon esimerkiksi kasvis/hedelmäsoseeseen lisätyistä ruusunmarjoista, jotka sisältävät C-vitamiinia erityisen paljon. Muita luonnollisia vaihtoehtoja ovat mustaherukat, sitrushedelmät ja idut.

Merilevä on hyödyllinen lisä ruokavalioon, sen sisältämien monia hyödyllisien ravintoaineiden kuten hivenaineiden vuoksi.

Kasvis/hedelmäsoseen tulisi koostua pääosin vihreistä kasviksista, kuten parsakaalista, kurkusta, salaatista, pinaatista, kesäkurpitsasta, kaalista yms. Lisäksi soseessa voi käyttää porkkanaa, kukkakaalia, juureksia, hedelmiä, marjoja, valkosipulia tai mitä milloinkin on saatavilla (sipulia lukuunottamatta, joka aiheuttaa koiralle anemiaa). Palkokasveja käytettäessä täytyy muistaa että ne täytyy keittää. Sama koskee perunaa, jota voi antaa pieniä määriä joskus.
Kasviksien ja hedelmien soseuttaminen on tärkeää, koska niiden solurakenne täytyy saada rikki. Koira pystyy silloin hyödyntämään kasvisten ravintoaineet parhaiten.
Kasvissoseen kannattaa ainakin aluksi lisätä hiukan jotain lisuketta, kuten lihaa, kalaa tai sisäelimiä antamaan makua. Tärkeää on kuitenkin että lisukkeen määrä jää alle puoleen soseen kokonaismäärästä, jotta kalsiumsuhde ei sekoitu. Sose on helppo tehdä esim. lihamyllyllä, mehulingolla tai monitoimikoneella.

Maitotuotteita koira ei tarvitse koska sen elimistö ei kykene pilkkomaan maidon laktoosia. Hapatettujen maitotuotteiden sisältämistä maitohappobakteereista on kuitenkin vatsan toiminnalle hyötyä. Varsinkin barffauksen aloitusvaiheessa, jolloin vatsan toiminta saattaa tilapäisesti häiriintyä, niitä on hyvä antaa lisänä esimerkiksi kasvissoseen kanssa. Hyviä tuotteita tähän tarkoitukseen ovat mm. maustamaton jogurtti, maitorahka, piimä, raejuusto ja kermaviili. Kaikille koirille maitotuotteet eivät kuitenkaan sovi, joten asia on hyvä testata alkuun.

Viljatuotteet eivät kuulu koiran ruokavalioon luonnossa. Koiran elimistö tuottaa tarvitsemansa glukoosin rasvojen avulla. Hiilihydraatteja energianlähteeksi ei tarvita, koska koira saa eläinperäisistä rasvoista tarvitsemansa energian. Koiran kuidun tarve ei ole ihmisen tarpeen mukainen, joten koira saa tarvitsemansa kuidut jo kasviksista. Terveysongelmat ovat yleisesti vähentyneet kun viljat on jätetty ruokavaliosta pois. Tietysti tämäkin on koirakohtaista.

Paastopäivän voi pitää kerran tai kaksi kertaa kuukaudessa. Siitä on koiralle vain hyötyä. Luonnossakaan ei joka päivä ole ravintoa saatavilla. Pennuille, kasvaville koirille eikä tiineille nartuille ei pidetä paastopäiviä.

Raakaan lihaan liitetään yleiseisesti kysymyksiä koskien mm. bakteereita. Suomen tilanne on tältä kannalta erittäin hyvä, lihat tarkastetaan erittäin hyvin. Esimerkiksi salmonellaa ei ole tavattu kovinkaan paljon, eikä näitä harvoja tapauksia tietenkään päästetä tuotantoon. Suomessa tavattavat salmonellatapaukset ovatkin yleensä ulkomailta tulleita. Sianliha tarkastetaan myös tarkasti trikiinin vuoksi. Suomessa tilanne on myös tältä osin hyvä, tapauksia on hyvin harvoin.

Barf-ruokinnan etuja on todettu paljon; ruoka on juuri sitä mitä luonto on koiraeläimille tarkoittanut, kehitys ja kasvu on tasaista, uloste on kiinteää ja sen määrä vähenee, anaalirauhasten ongelmat häviävät, hampaiden ja ikenien kunto on hyvä ja ne pysyvät puhtaina, turkki kiiltää ja on hyväkuntoinen, vastustuskyky paranee ja sitä kautta koira on terveempi ja elinvoimaisempi. Barf-ravinnolla kasvatettujen koirien lonkkatulokset ovat myös olleet erinomaisia. Valeraskaudet, allergiat ym. ovat vähentyneet/hävinneet.

Unohtaa ei kuitenkaan saa sitä tosiseikkaa, että eläinlääkärien suorittamien- vääränlaisen barf- ruokinnan aiheuttamien koirille erittäin kivuliaiden toimenpiteiden- kuten esim. leikkaukset kananluiden poistamiseksi suolistosta tai peräaukosta, ovat lisääntyneet merkittävästi barffauksen saavutettua trendinsä huipun. Tämän vuoksi tulee sekä aloittelevan että kokeneen barffaajan kyetä käyttämään maalaisjärkeään lemmikkinsä ruokinnan suhteen.
Tietoa (sekä oikeaa että väärää) on internetin ansiosta saatavilla yli tarpeen ja pitääkin muistaa, että tiedolla itsellään ei ole merkitystä; vasta kun sitä hankkii riittävästi ja kykenee vertailemaan ja valikoimaan sitä muuttaakseen sen informaatioksi, voidaan saavuttaa tietämys.
Tulevaisuudessa malinuts.net- sivustolla tullaan julkaisemaan barffaukseen liittyviä artikkeleja, jotka perustuvat tieteellisesti tutkittuun tietoon. Toivomme, että näistä muodostuisi informaatiota, jonka avulla entiset, nykyiset ja tulevat barffaajat voivat saavuttaa tietämyksen ja sen kautta nauttia terveen ja hyvinvoivan lemmikkinsä seurasta mahdollisimman pitkään.


Lähteet
Ian Billinghurst: Give Your Dog A Bone
Ian Billinghurst: Grow Your Pups With Bones
Useat kotimaiset nettisivustot ja keskustelupalstat